Tämän kakun toteutukseen sain selvät ohjeet. Oli ihana päästä tekemään pikkutennarit. Niistä tuli niin söpöt. Kakku on päällystetty kaulintamassalla ja koristeet on tehty kaulinta- ja sokerimassan sekoituksesta. Itse kakkupohja on gluteeniton. Tein kakkupohjan seuraten perus sokerikakkupohjan ohjetta, jossa sokeria ja jauhoja lisätään munien painon mukaan (70% munien painosta). Tuosta 70 % jauhoja oli 70% gluteenitonta jauhoseosta ja 30% perunajauhoja. Pohjasta tuli todella kuohkea ja pehmeä.
Kakkupohja siis onnistui todella kivasti, mutta sitten aloin säheltämään. Täytin kakun mustikka- ja sitruunamoussella ja kostutin vaniljamaidolla. En vain ensin tajunnut, että gluteenittomaan pohjaan kannattaa käyttää reilusti vähemmän kostuketta (jos ollenkaan riippuen täytteestä). Eli aamulla kun kaivoin kakun jääkaapista, niin se näytti todella vettyneeltä. PANIIKKI!
Onneksi kakun nouto oli vasta illalla, joten paistoin äkkiä uuden kakkupohjan ja pyyhälsin kauppaan hakemaan uudet täyteainekset. No, sain kuin sainkin kakun valmiiksi noutohetkeen mennessä.
Itseä jäi harmittamaan, kostutussähellyksen lisäksi, tuo kakun alareunassa oleva rusetti. En pystynyt tekemään siitä halutunlaista, koska pohjapahvi oli liian pieni. Eli itselle opetus! Käytä mieluummin reilun kokoista pohja pahvia. Niin, ja kun maistelimme sitä ensimmäistä ns. pieleen mennyttä kakkua, niin ei se oikeastaan edes ollut liian kostea. Ihan hyvä se oli. Noo, näistä sitä oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti